17.10.2022
Järvenpään kaupunki/ Perhetalo Joutsikin henkilökunta ( entinen perhetyönyksikkö Tilkku), Järvenpää

Kynnyksetön tuki lapsiperheille

Valmis

Tarve ja tavoitteet
Palvelualuejohtajan aloitteesta 2012, yhdessä perusopetuksen kahden rehtorin pyynnöstä, tartuimme tukipyyntöön. Peruopetuksessa, kahdella alakoululla oli herännyt tarve ja toive, perheiden tukemisesta tilanteissa, joissa toivottiin kotiin vietävää tukityöskentelyä, perheille, jotka eivät ole sotepalvelujen piirissä, koulun tukitoimien lisäksi.

Tavoitteena oli kehittää varhaisen tuen työtapa/ -malli, palvelu, johon opettajat ja vanhemmat voisivat olla itse yhteydessä erilaisista, lapsen ja perheen hyvinvointiin liittyvistä haasteista. Oli päätetty, että toiminnan kehittämiseen ei haeta hankerahaa. Yhden resurssin rekrytointiin saimme luvan, toiminnan käynnistämiseksi ja jatko suunnitelma oli käyttää olemassa olevia resursseja, toimenkuvia muokkaamalla, siirtämällä perheohjaajia lastensuojelusta varhaiseen tukeen. Tavoitteena oli myös yli hallintokuntien toteutettava sujuva yhteistyö. Järvenpään silloinen prosessimainen organisaatiomalli helpotti yhteistyön käynnistämistä eri toimialojen välillä ja yhteistyön sujuvuutta. Vältyimme "ei kuulu meille" törmäyksiltä, vaan asenne oli "mitä tekemällä" ja "miten tekemällä", yhdessä, tartumme ratkaisua odottavaan haasteeseen. Saimme vapaat kädet kehittää varhaisen tuen mallia.
Ratkaisu
Kokosimme seuranta työryhmän. Työryhmään kuuluivat perusopetusjohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, oppilashuollon päällikkö ja perhetyönpäällikkö. Seurantatyöryhmä avasi rekrytoinnin nimikkeellä koulunperhetyö ja sovittiin, että lähiesihenkilönä tulee toimimaan perhetyön päällikkö, jonka alaisuudessa oli tuolloin kaikki perhetyön muodot, lastensuojelun-, sosiaalihuoltolain mukainen- ja intensiiviperhetyö sekä kotipalvelu.
Koulunperheohjaajan valinnan jälkeen perustettiin kehittäjätyöryhmä, johon kuuluivat perusopetusjohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, oppilashuollon päällikkö, perhetyönpäällikkö, kuraattori, koulun perheohjaaja, koulun terveydenhoitaja ja 3 rehtoria.

Koulunperhetyö kohdistettiin ensin kahdelle alakoululle ja aika nopeasti myös kolmas alakoulu otettiin mukaan tuen piiriin. Kehittäjätyöryhmässä tutkittiin mitä jo teemme yhteistyössä ja mitä tekemällä toisin, olemassa olevilla resursseilla, saamme lisäarvoa lapsen ja perheen auttamiseksi sekä koulun henkilökunnan tukemiseksi. Lähdimme kokeilemaan eri työparimalleja kotiin vietävässä tukityössä, koulunperheohjaaja-kuraattori, koulunperheohjaaja-terveydenhoitaja työparimalleja. Meillä oli kerran viikossa tiimi, jossa olivat koulun perheohjaaja, oppilashuollon päällikkö ja perhetyönpäällikkö. Rehtori tuli esittelemään tuen tarpeessa olevan perheen tai lapsen opettaja. Kun tarkoituksena oli varhaisen tuenmallin kehittäminen, kävi usein niin, että tukea haettiin liian viiveellä, perhe tarvitsi jo vahvempaa tukea. Kun palveluohjaus pikkuhiljaa alkoi toimia, löytää muotonsa ja oikea asiakas oli oikeassa paikassa, jäivät rehtorit pois ns. "asiakasesittelystä".

Kehittelyn tuloksena päädyimme siihen, että opettajat ottivat suoraan yhteyttä koulunperheohjaajaan, eikä asiakasasioita kierrätetty myöskään päälliköiden kautta, luotimme koulunperheohjaajan arvioon, hyötyykö perhe hänen tarjoamastaan tuesta. Kun kertyi onnistumisen kokemuksia ajoissa auttamisesta, niin saimme myös "käyttäjäasiakas" vanhemman hetkeksi mukaan kehittämään palveluamme. Häneltä saimme tietoa siitä mikä auttoi ja mitä voisi tehdä toisin. Kehitimme asiakaspalaute lomakkeen ja käytimme saatua palautetta edelleen palvelun kehittämisessä. Koulunperheohjaaja sai työparin kun lastensuojelun perhetyöstä "vapautui" vakanssi toimivapaan ajaksi. Kun toimintamalli tuli tutuksi perusopetuksessa ja sillä todettiin olevan vaikutusta ongelmien syvenemisen ehkäisyssä, perheissä ja koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä, haluttiin tuki laajentaa koskemaan kaikkia alakouluja. Seuraava "vapautuva" vakanssi käytettiin tuen käynnistämiseksi yläkouluilla. Työntekijöitä oli kolme ja se kattoi perusopetuksen tarpeen. Yläkoulujen koulunperhetyötä olivat kehittämässä yläkoulun tukioppilaat ja lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia. Järvenpään kaupunginvaltuusto myönsi koulun perhetyöhön 2 lisäresurssia. Jaoimme resurssin ala -ja yläkoululle.

2019 kunta- ja sotepalveluiden eriytyessä (KEUsote), meidän palvelumme jäi kuntapalveluun. Tavoitteena oli, että perheet saavat edelleen varhaista tukea, ilman lähetettä, ajoissa ja riittävän nopeasti. Eriytymisen yhteydessä saimme kolme lisäresurssia henkilöistä, jotka eivät siirtyneet sotehenkilöstönä kuntayhtymän palvelukseen. Näillä kolmella resurssilla aloitimme yhteistyön varhaiskasvatuksen kanssa. Ensin otimme tuen piiriin kunnan päiväkodit ja viimeisimpänä perhepäivähoidon. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa yhteistyö on "talojensa" näköistä toimintaa ja sen toimivuutta tarkastellaan yhteistyössä sopivin välein.
Tulokset
Yli kymmenessä vuodessa olemme saavuttaneet sen mistä "unelmoimme" silloin kun aloitimme ennaltaehkäisevän työmuodon kehittämisen. Tavoitteena ja haaveena oli, että perheet rohkaistuisivat ottamaan itse yhteyttä juuri silloin kun ajatuksissa pyörii "pitäisiköhän meidän hakea apua/ tukea". Tavoite on saavutettu.
Työtapaamme on käyty tutustumassa vuosien varrella eri kunnista ja olimme myös mukana KOTA-hankkeessa (Koulutuksellisen tasa-arvon hanke), mallintamassa koulunperheohjaajan työtä koululla ja kotiin vietävän tuen mallin käyttöön ottamiseksi. Viimeisimpänä on työtapaamme/ -muotoa esitelty THL:n tilaisuudessa.

Edelleen palvelumme on kunnan peruspalvelua ja työskentelemme perheiden kanssa jotka eivät ole sotepalveluiden tuen piirissä. Nykyisin käytämme nimikettä lapsiperheiden hyvinvoinninohjaaja, ettemme sekoitu sotepalvelunimikkeisiin. Olemme luoneet sujuvan, liikkuvan ja ketterän työtavan. Työskentelemme 0-17 vuotiaiden lasten perheissä. Palvelumme on nyt kynnyksetöntä, maksutonta, lähetteetöntä. Yli 90% asiakkaista soittavat asiakaspuhelimeen itse, saadakseen tukea arjen haasteisiin. Usein syyt, ettei voi itse soittaa on esim. kielellinen este.

Palveluohjaus varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja neuvolasta on sujuvaa. Koronan aikana/ jälkeen, on tuen piirissä ollut myös lukio-opiskelijoita. Tapaamme perheitä lapsen elinpiiriin liittyvissä ympäristöissä, myös etätapaamiset ovat mahdollisia. Perheiden tapaamiset toteutuvat heidän toivomassaan ympäristössä. Teemme laajasti yhteensovittavaa yhteistyötä verkostojemme kanssa. Olemme vuosien varrella reagoineet muutostarpeisiin työmme kohdentamiseksi/ kehittämiseksi, lapsille ja perheille sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunnan tueksi. Pidämme paljon ryhmiä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, omissa tiloissa. Friends-ryhmät eskarista eteenpäin, myös vanhemmille, Uusperheiden ryhmät, Nepsy-ryhmät nepsy-vanhemmille, nuorisotoimen kanssa toteutettavia ryhmiä jne.

Tällä hetkellä 7 lapsiperheiden hyvinvoinninohjaajaa vastaavat, edellisten lisäksi, kahdesta avoimesta kohtaamispaikasta, jalkautuvat seurakunnan kerhoihin, koulujen loma-aikoina järjestävät toimintaa koulujen tiloissa ja kentillä, monitoimijaisesti, joihin osallistujat ovat vauvasta vaariin.

Päiväkoteihin, perhepäivähoitoon, kouluille, seurakunnan kerhoihin ja maahanmuuttoyksikkö Versoon, on nimetty yhdyshenkilöt tiedon viejiksi ja tuojiksi. Teemme yhteistyötä nuoristoimen kanssa sekä sujuvaa, yhteensovittavaa yhteistyötä sotepalveluja tuottavien kumppanien kanssa esim. neuvola, perheneuvola, silloin kun perheellä on motivaatiota sitoutua muutostyöskentelyyn, itse asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehkäisevän työn taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen euroissa, ei ole yhtä helppoa kuin pahoinvoinnin mittaaminen. Mutta kun tapaamme niitä asiakkaita, jotka ovat olleet asiakkuudessamme vuosia sitten, ja he kertovat meille, että meidän tuki on ollut korvaamattoman tärkeää heidän silloisessa elämän tilanteessaan ja vaikuttavuus on kantanut, on vältytty suuremmilta karikoilta jatkossa, niin tämä on meille merkityksellinen kiitos työmme vaikuttavuudesta.

Ajoissa auttamisen hintalappua on haastavaa laskea, mutta varmasti sekin tarvittaessa onnistuu. Säästöksi voisi laskea esim. ne asiakkaat, joista emme tee PTA:n (palvelutarpeenarviointi) pyyntöä ja suurin osa asiakkaistammehan on näitä perheitä. Olemme saaneet pidettyä heidät peruspalveluissa asiakkuuden ajan ja sen jälkeenkin. Keräämme asiakkailta asiakaspalautteen ja saamme sitä kautta palautetta onnistumisista ja kehittämisideoista. Myös lapset antavat palautetta.

Kehitämme työmuotoamme kunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti ja reagoimme herkästi monenlaisiin tuen tarpeisiin, eli kehittämisen kehä on ollut alkujaan osa työtapaamme ja on sitä jatkossakin.
Kun työntekijät suunnittelevat työn tekemisen ja toteuttamisen yksilö -ja yhteisöohjautuvasti, se on lisännyt työntekijöiden työhyvinvointia, koska he voivat huomioida työajan- ja työn suunnittelussa myös oman henkilökohtaisen elämäntilanteensa.
Liitteet
Lapsiperheiden hyvinvoinninohjaus (2).pdf

Yhteyshenkilöt

Marja Häyhä
marja.hayha(ät)jarvenpaa.fi
Palvelupäällikkö
Järvenpään kaupunki

Kristiina Soots
kristiina.soots(ät)jarvenpaa.fi
Palvelualuejohtaja
Järvenpään kaupunki

Kirsi-Marja Karjalainen
kirsi-marja.karjalainen(ät)jarvenpaa.fi
Hyvinvointijohtaja
Järvenpään kaupunki
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Tulosta