9.10.2023
Siilinjärven kunta / varhaiskasvatus, Siilinjärvi

Hyvän mielen varhaiskasvatus

Palkittu!
Palkittu
Käynnissä

Tarve ja tavoitteet
Mielen hyvinvoinnin jaksaminen on laskenut ja mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat kasvaneet niin valtakunnallisella, kuin kunnallisella tasolla viimeisinä vuosina. Yleisesti uutisoidaan, että erityisesti hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa henkilöstö voi huonosti. Tähän haasteeseen tartuttiin Siilinjärven kunnassa monin eri keinoin ja erityisesti varhaiskasvatuksen puolella toimiin ryhtyminen tapahtui luontevasti, innokkaiden ja osaavien esihenkilöiden toimesta.

Tavoitteena oli luonnollisesti saada mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen nousu pysähtymään ja taittumaan, mutta ennen kaikkea panostaa henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin johtamisen keinoin. Lähdettiin haastamaan esihenkilötyötä ja työkykyjohtamista eri keinoin.
Ratkaisu
Kyseessä ei ole erillinen projekti tai hanke, vaan lähdettiin kehittämään jatkuvaa arjen työtä. Vuosina 2021-2022 käynnissä olleen TieTTy-hankkeen kautta osattiin ja uskallettiin lähteä panostamaan mielen hyvinvoinnin edistämiseen kokonaisvaltaisesti. Kehittämisessä mukana on ollut ennen kaikkea varhaiskasvatuksen johto ja esihenkilöt. Työhyvinvointisuunnittelija HR:n roolissa on ollut tukena alusta saakka. Myös työntekijät ovat osallistuneet kehittämiseen ainakin siitä näkökulmasta, että ovat halunneet olla mukana pilotoimassa uusia ja erilaisia toimintatapoja.

1. Mielen hyvinvoinnin edistämisen työkalut otettu aktiiviseen käyttöön
Varhaiskasvatuksen esihenkilöt olivat erittäin aktiivisina toimijoina mukana TieTTy-hankkeessa kehittämässä työterveysyhteistyötä ja työkykyjohtamisen keinoja ja ottivat kaikki kehitetyt toimintatavat ja työkalut saman tien aktiiviseen käyttöön. Hankkeen myötä varhaiskasvatuksessa kehitettiin erilaisia johtamisen käytäntöjä, joiden avulla voidaan tukea henkilöstön mielen hyvinvointia.

TieTTy-hankkeessa kehitetty Mielen hyvinvoinnin tarjotin on aktiivisessa käytössä - se auttaa esihenkilöitä löytämään oikeanlaisia kysymyksiä ja keinoja / tahoja työntekijän tueksi. Mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyviä asioita on "arkipäiväistetty" ja niistä alettiin puhumaan huomattavasti enemmän ja avoimemmin.

2. Vertaisryhmäkeskustelut
Yhdessä päiväkodissa lanseerattiin eräänlainen "vertaisryhmäkeskustelu", jossa esihenkilö saattoi samanlaisissa haastavissa tilanteissa olevia työntekijöitä yhteen ja he kävivät yhdessä muutamien kertojen keskusteluja esihenkilön johdolla. Tämä johti siihen, että työntekijät uskalsivat jakaa paremmin omia kokemuksiaan ja huomasivat, etteivät he suinkaan ole yksin omien ongelmiensa kanssa. Syntyi eräänlaista sanatontakin yhteenkuuluvuutta ja työkaverille voi ohi kulkiessaan vaikka vain näyttää peukkua.

3. Mielenterveyden tuen koulutukset esihenkilöille
Esihenkilöitä osallistui Mielenterveyden ensiapu-koulutukseen sekä kouluttajakoulutukseen. Kouluttajakoulutuksen käynyt harjoitteli ryhmän vetämistä eri päiväkotien työntekijöistä koostuvassa ryhmässä - jälleen kerran asioista uskallettiin sen jälkeen puhua avoimemmin ja syntyi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kouluttajakoulutuksen käynyt esihenkilö myös sparraa ja mentoroi toisia esihenkilöitä. Lisäksi yksi esihenkilö osallistui Hyvän mielen työpaikka- kouluttajakoulutukseen, jonka jälkeen hän pystyy sparraamaan toisia esihenkilöitä puheeksi ottamiseen ja mielenterveyden käsittelyyn liittyvissä tilanteissa.

4. Yhteistä keskusteluaikaa esihenkilön ja työntekijöiden kesken lisätty - esihenkilövartit
Päiväkodeissa on otettu käyttöön "esihenkilövartit" eli työntekijä saa varata aikaa kahdenkeskiseen keskusteluun asiassa kuin asiassa. Kesto toki voi olla muutakin kuin vartin - keskeistä on, että työntekijät tietävät, että esihenkilöllä on hänelle aikaa. Näitä on käytetty ahkerasti ja niistä on tullut hyvää palautetta. Esihenkilöt huolehtivat myös siitä, että yksiköissä pidetään yhteiset kahvitauot ainakin kerran viikossa - lisätään työyhteisön yhteisöllisyyttä ja avoimuutta myös tällä keinoin.

5. Esihenkilöiden mentorointi
Esihenkilöillä on keskinäistä mentorointia, joka kulkee virallisesti pedapalaverin nimellä, mutta käytännössä he jakavat siellä omia hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ja oikeasti mentoroivat toinen toisiaan henkilöstöjohtamisen asioissa.

Kaikki nämä kehittämistoimet ovat osa arjen esihenkilötyön ja johtamisen kehittämistä. Tästä ei ole syntynyt lisäkustannuksia eikä ole tarvittu varata erillistä rahoitusta. Tavoitteena on enemmänkin toimintakulttuurin ja keskustelukulttuurin muutos.
Tulokset
Kaikkien näiden pienten tekojen kautta keskustelukulttuuri varhaiskasvatuksessa on muuttunut avoimemmaksi, yhteisöllisyys on lisääntynyt ja mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista keskusteleminen on muuttunut arkipäiväisemmäksi. On opittu ymmärtämään myös muiden elämäntilanteita ja niissä olevia haasteita.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on muuttunut avoimemmaksi ja tiiviimmäksi, paitsi TieTTty-hankkeen aikana, myös sen jälkeen, kun hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä on aidosti viety arkeen ja toimitaan niiden mukaisesti.

Kaiken seurauksena mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot lähtivät laskuun jo vuoden 2022 aikana, jolloin ne vähentyivät 459 päivää eli 34% edelliseen vuoteen verrattuna. Sama kehitys on jatkunut edelleen vuoden 2023 aikana ja ensimmäisen puolen vuoden aikana mt-poissaolot ovat jatkaneet laskua ja ovat vähentyneet edelleen 180 päivää eli 32% vuoden 2022 samaan ajanjaksoon verrattuna. Tämä on aivan huima kehitys! Kustannussäästöjä syntyy luonnollisesti poissaolojen vähentymisenä, mutta ennen kaikkea tulos näkyy henkilöstön ja myös esihenkilöiden parempana mielen hyvinvointina ja jaksamisena. Siilinjärven kunta sai tästä työstä myös Hyvän mielen työpaikka-merkin syksyllä 2023.

Yhteyshenkilöt

Anne Lankinen
anne.lankinen(ät)siilinjarvi.fi
työhyvinvointisuunnittelija
Siilinjärven kunta
Sinikka Hyvärinen
sinikka.hyvarinen(ät)siilinjarvi.fi
varhaiskasvatusjohtaja
Siilinjärven kunta
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta